UrhoMatti:Ikuisen teekkarin laulu
DigiWiki
Kun minä kotoani läksin
Talvi-iltain tummentuessa
Kupittaalle me saavumme taas.
:,: Meidät tekniikka jälkeen on jättänyt,
sen me tahdomme unhoittaa. :,:
Unelma vain on diplomityömme,
joka tenttimme vanhennut.
:,: Jo ruostunut harpikko käyttämätön,
tushi pulloihin jähmennyt. :,:
Aina teekkaripolvien uutten
ohi pöytämme käyvän nään.
:,: Mutta meillä ei voimaa enää kylliksi
heidän joukkoonsa liittymään. :,:
Viini laseissa ilkkuen päilyy,
meitä kutsuen kuohuillaan.
:,: Pois murheemme tahdomme karkoittaa.
Äly pois mitä maksoikaan. :,:
Ja kun Integer Vitae meille,
kerran viimeisen lauletaan.
:,: Silloin ikuisen teekkarin haudalle
oluttynnöri nostetaan. :,:
